Varsinaissuomalaisena Kalajoelle muuttaminen ei ollut oman elämäni bingokortissa. Jaakon myötä täällä on toki tullut käytyä säännöllisesti, mutta pieni kaupunki, josta en käytännössä tiennyt mitään, ei ollut varsinaisesti toivelistallani.

Meri, dyynit ja joki

Luonto täällä on aivan upea. Kuiva kangasmetsä, Hiekkasärkkien dyynit ja meri ovat hyvät puitteet arjen rakentamiselle. Rakastan merta, ja mahdollisuus asua sen äärellä tuntuu yhä liian hyvältä ollakseen totta, vaikka saaristoa onkin vähemmän kuin mihin olen tottunut.

Aaltojen valkoinen kohu ja tuulen ujellus ovat metsäkävelyn ohella paras tapa laskea verenpainetta ja antaa ajatusten kulkea. Ja kyllähän kotikaupungin halki pitää joen virrata. Turkulaisena siitä on mahdoton tinkiä.

Mitä kaipaan isosta kaupungista

Kalajoki on ihanasta luonnostaan huolimatta pieni paikka, ja huomaan yhä kaipaavani isomman kaupungin helppoutta. Ravintoloita, jotka ovat auki myöhään, kasvisvaihtoehtoja joka kulman takana ja kauppoja, joista löytää juuri sen mitä tarvitsee. Erikoistuotteiden kanssa on saanut taistella, ja olen oppinut täydentämään esimerkiksi La-Yu-varastoja aina etelässä käydessä.

Kaipaan myös harrastamisen helppoutta. Isossa kaupungissa ryhmäliikuntatunteja, tapahtumia ja samanhenkisiä ihmisiä löytyi melkein joka kulman takaa. Pienellä paikkakunnalla se vaatii enemmän vaivaa, eikä valmiisiin porukoihin ole yhtä helppo sujahtaa mukaan.

Hitaampaa, mutta aivan hyvää

Olen hiljalleen tehnyt rauhan sen kanssa, että elämä on täällä hitaampaa ja vaatii enemmän suunnittelua. Isompi kauppareissu tehdään tarvittaessa Ylivieskaan, ja sukulaisia ja ystäviä lähdetään katsomaan etelään yöjunalla. Mutta onhan tämä paljon lähempänä kuin Australia, ja syyslomien aikaan kyläilijöitä on riittänyt.

Aivan hyvä siis juuri nyt. Ja kun oma koti valmistuu marinaan ensi kesänä, uskon että tämä paikka tuntuu vielä enemmän omalta.